Pulinat pois: SM-Liiga on maailman 6. kovin sarja

Silloin tällöin kuulee väännettävän peistä siitä kuinka kovatasoinen mikäkin jääkiekkoliiga on; Mikä on SM-liigan taso esimerkiksi suhteessa Sveitsin tai Ruotsin pääsarjaan?

Vastausta on vaikea saada ilman systemaattista tilastoanalyysia. Ottamalla yksittäisiä esimerkkejä sieltä täältä väittely pysyy filosofisena mittelönä, jossa oikeita vastauksia on yhtä monta kuin vastaajia.

Tilastot antavat vastauksen - liiga on kuudes

Systemaattinen data-analyysi auttaa pääsemään loputtomasta filosofisesta jankkaamisesta kohti objektiivisempaa totuutta. Tilastoihin katsomalla vastaus on suhteellisen helppo antaa. NHL on maailman kovin sarja, mikä ei ole kovin yllättävää. Sen jälkeen seuraavina tulevat KHL, AHL, Ruotsin SHL, Sveitsin NLA ja kuudentena kotimainen SM-Liiga.

Tähän tulokseen olen päätynyt katsomalla miten eri sarjoissa tehdyt tehopisteet konvertoituvat sarjojen välillä pelaajan vaihtaessa sarjaa. NHL:stä SM-liigaan siirtyessä pelaajan tehopistetahti keskimäärin 3.41-kertaistuu, SHL:sta siirtyessä 1.48-kertaistuu ja Sveitsin liigasta siirtyessä 1.18-kertaistuu. Toisin sanoen, SM-Liigassa on helpompi tehdä tehopisteitä kuin näissä liigoissa.

Voiko liigojen tasoa verrata näin yksinkertaisesti?

Periaatteessa tarina ei lopu vielä tähän. Vaikka SM-liigassa on vaikeampi tehdä tehopisteitä kuin Ruotsin SHL:ssä, ei se automaattisesti tarkoita, että SHL on kovatasoisempi. Sarjojen pelityylit ovat nimittäin jokseenkin erilaisia. Voisiko olla niin, että SHL:ssä vain tehdään vähemmän maaleja? 

Periaatteessa asia voisi olla niinkin. Asia on kuitenkin helppo tarkistaa katsomalla tilastoja, sen sijaan että jäätäisiin vääntämään kättä periaatteellisella tasolla. SHL:ssa tehdään maaleja 2% vähemmän kuin SM-liigassa. Tämä siis muuttaa yllä olevan taulukon kuvaa, mutta vain vähän: konversiosuhde putoaa 1.48:sta 1.45:een.

Yleisesti ottaen erot sarjojen maalitahdissa ovat sen verran pieniä, etä se ei merkittävästi muuta huippusarjojen järjestystä. Ainoa merkittävä poikkeus on KHL:n ja AHL:n välinen suhde. Kun huomioidaan sarjojen välinen ero maalitahdissa, AHL nousee jopa KHL:ää korkeammalle tasolle. Pelaajan siirtyessä KHL:sta AHL:ään pistetahti keskimäärin nousee 16%, mutta AHL:n keskimääräinen maalitahti on 21% KHL:ää korkeampi joten suhteellisesti pelaajan pistetahti laskee.

Oheinen taulukko näyttää kuuden huippuliigan maalitahdin viimeisten kolmen kauden ajalta suhteessa SM-liigaan.

Liigan taso on laskenut - Sveitsin noussut

Miten SM-liigan taso on sitten muuttunut suhteessa kilpaileviin sarjoihin? Lyhyesti sanottuna, taso on laskenut verrattuna viiteen sitä kovempaan liigaan. Etenkin viimeisten neljän vuoden aikana SM-liiga on jäänyt jälkeen paremmistaan. Sen perässä tulevista liigoista Saksa ja Tsekki ovat pysyneet suhteellisesti jotakuinkin samalla tasolla, kun taas Ruotsin Allsvenskan on selvästi ja systemaattisesti parantunut.

Menneinä vuosina esimerkiksi Sveitsin liigaa pidettiin jossain määrin B-tason sarjana. Tilastot paljastavat tämän olleen totta. Sveitsin liiga oli vielä vuosituhannen alussa selvästi SM-liigaa heikompitasoinen. 

Ei ole enää. NLA:n taso on systemaattisesti parantunut ja on nyt kiistatta SM-liigaa korkeampi.

Konversio riippuu pelaajan tasosta

Konversiosuhteet saavat ehkä nostelemaan kulmakarvoja; eihän piste per peli -tahdilla NHL:ssä pelaava pelaaja voi tehdä SM-liigassa 3.41 pistettä per peli. Tämä on totta. Konversiosuhde kertoo kuinka paljon pistetahti muuttuu tyypillisellä pelaajalla, joka siirtyy sarjojen välillä. 

NHL:stä Liigaan siirtyvä tyypillinen pelaaja ei ole Connor McDavid, joka takoo Pohjois-Amerikassakin yli pisteen per peli. Hän on enemmänkin Jesse Puljujärvi, joka tekee Liigassa pisteen per peli, mutta NHL:ssa alle 1/3.

Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä kovempitasoinen pelaaja on kyseessä, sitä vähemmän hänen pistetahtinsa nousee, jos hän vaihtaa kovatasoisesta sarjasta heikompitasoiseen sarjaan. Tähän on monia syitä. Jos pelaaja on NHL:ssa heikko, hänen peliaikansa nousee ja rooli muuttuu huomattavasti hänen siirtyessään heikompitasoiseen sarjaan.

Konversiosuhde on siis vain keskiarvo.

Numerot eivät valehtele - mutta ne voi kumota paremmilla numeroilla

Kun tämä huomioidaan, on vaikea väittää vastaan yllä mainituille konversiosuhteille. Niissä on huomioitu jokainen pelaaja, joka on pelannut kahdessa eri liigassa peräkkäisillä kausilla. Lisäksi niissä on huomioitu epäsuorat siirtymät. Liigan ja NHL:n väliseen kertoimeen vaikuttaa siis myös se millä suhteella näiden liigojen tehopisteet konvertoituvat kolmanteen liigaan, esimerkiksi AHL:ään siirtyessä.

Toki tilastollisessa analyysissa on se hieno piirre, että sitä voi aina haastaa esittämällä parempaa tilastoanalyysia. Lopullista totuutta ei ole tässäkään asiassa vielä nähty, ja kuva tarkentuu analysoimalla lisää. 

Uskottavaa haastamista puolestaan ei ole se, että nostetaan esille yksittäisiä pelaajia, jotka eroavat keskiarvosta. Heidät on jo huomioitu laskelmissa; yhdessä tuhansien muiden pelaajien kanssa, jotka eroavat toiseen suuntaan.