Pelicans - Kuukauden kimalainen

Kimalainen on - ainakin urbaanin legendan mukaan - eläin, joka lentää vaikka sen ei pitäisi. Siksi liigahistorian ensimmäinen kuukauden kimalaispalkinto jaetaan Pelicansille. Joukkue keikkuu sarjan kärjessä, vaikka pelillisillä mittareilla sen ei pitäisi. Onko kyse tuurista vai onko Tommi Niemelä Lahden Akvavitix, jonka taikajuomilla joukkuetta ei pidättele mikään? Vaikka tarinankerronta on viihdyttävää ja houkuttelevaa, analyysi on tälläkin kertaa syytä aloittaa faktoista.

Fakta 1: Maaliero vain niukasti plussalla

Ensimmäinen huomionarvoinen seikka on Pelicansin pelitilannemaaliero, joka on +7. Ei hassumpaa, mutta toki heikompi lukema kuin sarjataulukko antaisi aiheen olettaa. Liigan kärkikaksikolla Ilveksellä ja Lukolla maaliero on +32 ja +38.

Kertooko tämä Pelicansin henkisestä lujuudesta - se kykenee selvästi kääntämään tiukat matsit itselleen? Siitä ei ole viitteitä. Väite siitä, että yhden maalin voitot kertovat jotain henkisestä lujuudesta on nykytiedon valossa vain legendaa.

Todellisuudessa tämä on usein merkki joko siitä, että tiukat ottelut ovat sattuneet hyvällä tuurilla kääntymään joukkueen eduksi - tai siitä, että joukkue on ollut enemmänkin niskan päällä, mutta huonon tuurin vuoksi voitot ovat jääneet nukiksi.

Fakta 2: Menestys on huteralla pohjalla

Kun Pelicansin pelin palastelee pienempiin osa-alueisiin, tukea löytyy enemmän väitteelle poikkeuksellisen hyvästä kuin huonosta onnesta. Pelicans on luonut laukaisupaikkoja vähemmän kuin keskimääräinen liigajoukkue (2.4 maalin haitta) ja antanut vastustajalleen enemmän (0.8 maalin haitta), kuten alla oleva kuva osoittaa. Maalipaikoilla laskien Pelicansin maalieron pitäisi siis olla -3.2 eli liigan keskikastin alapuolella.

Positiivinen maaliero on tullut paitsi hyvän maalivahtipelin niin ennen kaikkea erinomaisen maalipaikkojen hyödyntämistehon kautta. kuten kuvasta myös nähdään. Maalivahtipeli on antanut Pelicansille 3.7 maalin edun. Toisin sanoen, Pelicans-vahdit ovat päästäneet 3.7 maalia vähemmän kuin keskimääräinen maalivahti päästäisi samoilta maalipaikoilta. Toisaalta vastustajan maalivahdit ovat joutuneet antautumaan 7.5 kertaa enemmän kuin Pelicansin luomilta laukaisupaikoilta pitäisi.

Mitä sitten? Se, että menestys perustuu näihin kahteen tekijään on huolestuttavaa siksi, että ne eivät yleensä ole pysyviä menestystekijöitä. Kaikki maalit kyllä lasketaan, mutta kun ennustetaan joukkueen tulevia edesottamuksia, toiset maalit on syytä laskea tarkemmin, kuten täällä aiemmin avasin.

Fakta 3: Pelillisesti Pelicans on Liigan 8.

Joukkueen menestysedellytykset perustuvat pidemmän päälle siihen, että se pystyy tekemään enemmän maaleja kuin vastustaja. Sattuma vaikuttaa tietenkin siihen, tulevatko osumat juuri oikeissa kohdissa; ja myös siihen tuleeko niitä. Parhaiten joukkueen tulevaa maalieroa ennustaa se miten hyvin se on pitänyt vastustajan poissa laukaisupaikoilta. Toiseksi parhaiten sitä ennustaa se miten hyvin se on itse päässyt laukaisupaikoille. Kolmanneksi se miten hyvin maalivahti on torjunut suhteessa maalipaikkoihin, ja vasta viimeisenä se miten hyvin joukkue on hyödyntänyt maalipaikkansa.

Alla olevassa rankingissa näille kaikille osa-alueille on annettu sen mukainen paino, joka niille kuuluu antaa sen perusteella kuinka hyvin ne ennustavat tulevaa menestystä. Pelicans löytyy sijalta 8 - Tapparan ja Sportin välistä.

Fakta 4: Tilastot valehtelevat - mutta vähemmän kuin ihmiset

"Vale, emävale, tilasto" kertoo vanha kasku. Tällä perusteella meillä on tapana uskoa enemmän itseämme kuin tilastoja. Ei pitäisi. Tilastotkin luonnollisesti kertovat vain osatotuuden, ja sattumalla on aina valtava rooli, mutta siitä huolimatta tilastot kertovat yleensä paljon suuremman osatotuuden kuin me ja omat tarinamme. Otsikoissa ja jääkiekkouutisissa ruusut ja risut jaetaan aivan liian usein sillä perusteella, onko muutamasta edellisestä ottelusta sattunut tulemaan paljon niukkoja voittoja vai tappioita, pohtimatta juuri lainkaan analyyttisesti sitä mitä menestyksen tai sen puutteen taustalla on; taitoa vai tuuria. Tämän jälkeen pelistä etsitään harhaisella kirsikanpoimintastrategialla merkkejä, jotka tukevat omaa visiota. Tämä on väärä tapa.

Historiassa on jatkuvasti ollut joukkueita, jotka ovat menestyneet huikean maalinteon tehokkuuden ansiosta. Itse kutsun tätä lakonisemmin tuuriksi. Menestyksen hetkellä niitä on ylistetty maasta taivaisiin. Silti aivan yhtä systemaattisesti ne ovat lässähtäneet ennemmin tai myöhemmin.

Muistatteko Pelicansin pari vuotta sitten, Ville Niemisen ensimmäisellä kaudella; kuinka sen pelitapaa ylistettiin nerokkaaksi, uutta luovaksi ja ennen kaikkea tappavan tehokkaaksi. No, seuraavalla kaudella siitä ei ollut tietoakaan. Pelitapa ei todellisuudessa ollut muuttunut - tuuri vain oli kääntynyt ja show oli ohi. Nyt ilmassa on samoja merkkejä. Vielä muutama kierros sitten KalPa oli aivan sarjakärjen tuntumassa. Jo silloin soittelin varoituskelloja, koska KalPa:llakin menestys perustui muuhun kuin maalipaikkojen luomiseen. Nyt muutamaa kierrosta myöhemmin KalPa ei enää ole kärjen tuntumassa. En ota syytä niskoilleni; en minä sitä tiputtanut. Katsoin vain ennakoiviin indikaattoreihin ja tiesin, että todennäköisyydet ovat kuopiolaisia vastaan. Siksi onkin hyvä muistaa toinen vanha viisaus: "Vaikka unohtaisit faktat, ne eivät unohda sinua."